Minä tunnen sen tien joka kotiin vie, ja raskas on kulkea tieni. Pian jokainen siellä on köyhä mies ja harmaa ja ruma ja pieni. Minä tunnen sen tien joka kotiin vie. Se on puhdas ja kylmä, se tiedä, kuin nojaisi vasten kiveä, jonka tylyyttä poski ei siedä. Mutta ken kerran poskea jäähtyvää sitä kiveä vasten painaa, hän huomaa sen kovuuden lempeyden, se on uskollinen, luja aina. Ja silloin hän kovuutta rakastaa ja kiittelee kiveä siitä ja ylistää ainoaa kilpailua minkä verroille voitto ei riitä.
Translated
to Finnish by Leena Krohn in "Runon Portilla".
Copyright © 1997:
Translation from Swedish to Finnish: Leena Krohn
Published with permission by:
Leena Krohn, translation.
Werner Söderström Osakeyhtiö, publisher.
May and Hans Mehlin, Layout.